Readings Newsletter
Become a Readings Member to make your shopping experience even easier.
Sign in or sign up for free!
You’re not far away from qualifying for FREE standard shipping within Australia
You’ve qualified for FREE standard shipping within Australia
The cart is loading…
This title is printed to order. This book may have been self-published. If so, we cannot guarantee the quality of the content. In the main most books will have gone through the editing process however some may not. We therefore suggest that you be aware of this before ordering this book. If in doubt check either the author or publisher’s details as we are unable to accept any returns unless they are faulty. Please contact us if you have any questions.
Viimeisimman valtakunnallisen lapsiuhritutkimuksen mukaan perati 64 % eli 570 000 (viisisataaseitsemankymmentatuhatta) alle 14-vuotiasta lapsista on joutunut joko vanhempiensa pahoinpitelemaksi eli ruumiillisen vakivallan uhriksi (mm. toeniminen, ravistelu, riepottelu, tukistaminen, lapsiminen, lyoeminen, potkiminen, selkasauna) tai isansa ja/tai aitinsa henkisen vakivallan kohteeksi, haavoitettu psyykkisesti (huutaminen, haukkuminen, rahjaaminen, uhkailu, syyttely, pelottelu, loukkaaminen, nimittely, nalvinta, kyykytys, kyttays, kiroilu, kiristys, jaahytys, eristys, mykkakoulu). Eika tutkimuksen mukaan huutaminen, kiristys ja lapsen eristaminen edes ole vakivaltaa. Mielenterveyden asiantuntijoiden mukaan vanhempien kayttaytymisesta ei ole kuitenkaan suotavaa puhua, koska se syyllistaisi aikuisia, eika se juurikaan aiheuta lasten mielenterveyshairioeita! Useimpien asiantuntijoiden mukaan mielenhairioet johtuvat pikemminkin mm. peniskateudesta, oidipaalisista rukkasista, aidinmurhakuvitelmista, sosiaalisesta mediasta, vastakaiun, kontrollin, resurssien ja/tai kouluterveydenhuollon puutteista, vakivaltaviihteesta, videopeleista, yhteiskunnan kovuudesta, koulumaailman vaativuudesta, aidin katseen vahaisyydesta, sairaalahoidoista, nukutuksesta, leikkauksesta, valinpitamattoemyydesta, jopa selittamattoemyydesta. Naista kootuista selityksista useimmat ovat kuitenkin mielenhairioeiden seurauksia, ei syita mielenhairioeoen. Tai sitten hoitavan psykiatrin, psykologin tai psykoanalyytikon tekosyita heidan omien traumojensa peittamiseen, traumojen joita he eivat itse, kuten ei Freudkaan, uskalla kohdata.
$9.00 standard shipping within Australia
FREE standard shipping within Australia for orders over $100.00
Express & International shipping calculated at checkout
This title is printed to order. This book may have been self-published. If so, we cannot guarantee the quality of the content. In the main most books will have gone through the editing process however some may not. We therefore suggest that you be aware of this before ordering this book. If in doubt check either the author or publisher’s details as we are unable to accept any returns unless they are faulty. Please contact us if you have any questions.
Viimeisimman valtakunnallisen lapsiuhritutkimuksen mukaan perati 64 % eli 570 000 (viisisataaseitsemankymmentatuhatta) alle 14-vuotiasta lapsista on joutunut joko vanhempiensa pahoinpitelemaksi eli ruumiillisen vakivallan uhriksi (mm. toeniminen, ravistelu, riepottelu, tukistaminen, lapsiminen, lyoeminen, potkiminen, selkasauna) tai isansa ja/tai aitinsa henkisen vakivallan kohteeksi, haavoitettu psyykkisesti (huutaminen, haukkuminen, rahjaaminen, uhkailu, syyttely, pelottelu, loukkaaminen, nimittely, nalvinta, kyykytys, kyttays, kiroilu, kiristys, jaahytys, eristys, mykkakoulu). Eika tutkimuksen mukaan huutaminen, kiristys ja lapsen eristaminen edes ole vakivaltaa. Mielenterveyden asiantuntijoiden mukaan vanhempien kayttaytymisesta ei ole kuitenkaan suotavaa puhua, koska se syyllistaisi aikuisia, eika se juurikaan aiheuta lasten mielenterveyshairioeita! Useimpien asiantuntijoiden mukaan mielenhairioet johtuvat pikemminkin mm. peniskateudesta, oidipaalisista rukkasista, aidinmurhakuvitelmista, sosiaalisesta mediasta, vastakaiun, kontrollin, resurssien ja/tai kouluterveydenhuollon puutteista, vakivaltaviihteesta, videopeleista, yhteiskunnan kovuudesta, koulumaailman vaativuudesta, aidin katseen vahaisyydesta, sairaalahoidoista, nukutuksesta, leikkauksesta, valinpitamattoemyydesta, jopa selittamattoemyydesta. Naista kootuista selityksista useimmat ovat kuitenkin mielenhairioeiden seurauksia, ei syita mielenhairioeoen. Tai sitten hoitavan psykiatrin, psykologin tai psykoanalyytikon tekosyita heidan omien traumojensa peittamiseen, traumojen joita he eivat itse, kuten ei Freudkaan, uskalla kohdata.