This title is printed to order. This book may have been self-published. If so, we cannot guarantee the quality of the content. In the main most books will have gone through the editing process however some may not. We therefore suggest that you be aware of this before ordering this book. If in doubt check either the author or publisher’s details as we are unable to accept any returns unless they are faulty. Please contact us if you have any questions.
Kirja kertoo tositarinan kahdesta 1905 syntyneesta toimeliaasta alymystoenaisesta, Maija Juvaksesta ja Astrid Reposesta. He olivat nuoria aidinkielen maistereita 1930-luvulla ja kalyt keskenaan. Murteiden ja kansanperinteen tallettajina ja tutkijoina heidan keraysmatkansa veivat heidat Suomen kaukaisille kylille ja Ruotsin metsasuomalaisten pariin. He tapasivat monia katoamassa olevan perinnetiedon viimeisia tietajia, taitajia ja kielimestareita. Itavaltalaisen Rudolf Steinerin kehittama antroposofia, ajatus elamasta kehitystiena kiinnosti Maijaa ja Astridia. Henkisen elaman seka vapaan tahdon ja vastuun korostaminen kuuluivat antroposofiaan Steiner kuvasi antroposofiaa virikkeina, ei minaan dogmina. Itsenaista ajattelua tuli kunnioittaa. Se sopi Astridille ja Maijalle. Maija Juvas loeysi steinerpedagogiikasta innoittavan kutsumuksensa ja alkoi perehtya sen kasitteisiin ja taidepainotteiseen kaytantoeoen. Astrid toivoi ainakin nuoremman lapsensa ehtivan lasta kunnioittavaan kouluun Talvisota ja sen ankarat rauhanehdot koituivat Astrid Reposen kohtaloksi, liian vaikeiksi hyvaksya. Sen han ilmaisi aarimmaisella uhrilla, omalla hengellaan. Maija otti hoivaansa Astridin ja veljensa Martin kaksi pienta lasta. Han vietti heidan kanssaan monta sodan ja puutteen ja samalla laheisyyden vuotta. Sodan aikanakin Maijan johtotahtena pysyi steinerkoulun perustaminen Suomeen. Veikoe tahti hanet perille, selviaa kirjan loppuosassa. Yhta paljon kuin kirja heijastaa kansakunnan ja yksiloeitten vaikeuksia viime vuosisadan alun katkerina ja vaarallisina vuosikymmenina, se kertoo ilosta, toivosta ja onnistumisesta. Se vihjaa oman lapsuutemme ja jokaisen ihmisen lapsuuden yhteydesta perimmaiseen vapauteemme.
